Hovilan puutarha

Historia kertoo Hovilassa viljellyn omenia suuressa määrin, jopa Turun torille myytäväksi. Tätä perinnettä ei aiota elvyttää. Uudelleen perustetun omenatarhan tarkoituksena on tarjota vierailijoille makuelämyksiä menneiltä vuosikymmeniltä. Myös puutarhaopastuksia tullaan järjestämään.

Tarhassa viljellään lukuisia perinnelajeja, jotka on ryhmitelty skandinaavisiin, suomalaisiin ja slaavilaisiin/itäisiin lajeihin. Erityisesti on haluttu mukaan omenalajit, joilla on historiallinen side lähiseutuun, kuten Mustialan maanviljelysopiston 1800-luvun lajistoon tai Långsjön kartanon 1900-luvun alun taimitarhaan. Tarhan puolen sadan lajin joukkoon on kelpuutettu myös joitakin uusia Piikkiön puutarhaoppilaitoksen risteytyslajeja.

Konsta_DSC7889

Tarhassa on joitakin yleisesti tunnettuja vanhoja lajikkeita, mutta enimmäkseen lajit ovat jo hieman unohduksiin jääneitä omenanviljelyn yleistymisen aikaan liittyviä perinnelajeja. Esimerkkeinä skandinaavisista mainittakoon Åkerö, Bergius, Oranie, Kavlås, Tynnelsö ja Signe Tillish. Vanhoja suomalaislajikkeita edustavat mm. Hovila 2, Lepaan liereä, Sariola, Ola, Sagulin päärynäomena, Gallen ja Mustialan valkea. Slaavilaisista ja itäisistä lajikkeista löytyvät mm. Moskovskeje Zimnoje, Rupert, Sokerimiron, Suislepp, Sugisdessert, Tallinnan päärynäomena, Rubin, Tohoku ja Valkea kuulas.

Lähes kaikki tarhan omenat ovat isännän varttamia ja kasvattamia. Omenatarha on vasta noin kymmenvuotias, mutta puut ovat varttuneet ripeästi, joten maistiaisiakin on jo saatavilla.

Konsta DSC7581