Hovilan rakennukset ja ympäristö

Rakennukset

Kartanon 1600-luvun rakennukset mainitaan asiakirjoissa hyväkuntoisiksi ja komeiksi. Valitettavasti emme toistaiseksi ole löytäneet niistä piirroksia emmekä muitakaan kuvallisia dokumentteja. Ilmeisesti alkuperäiset rakennukset ovat tuhoutuneet laajassa tulipalossa, josta maaperässä on muistona laaja yhtenäinen nokikerros kulttuurin jäänteineen.

Pihapiiristä löytyy kuitenkin yksi lähes 400 vuotta vanha rakennelma. Asiantuntijoiden mukaan piharakennuksen alla sijaitseva holvattu kivikellari on 1600-luvun lopulta. Kellari on restauroituna yhä lähes alkuperäisessä käytössään: kylmätilana hedelmille ja vartetuille omenapuille.

Hovilan toiseksi vanhin rakennus lienee aitta, joka on aikanaan siirretty pihapiiriin jostakin muualta. Rakennepiirteiden perusteella aitta saattaa olla peräisin 1700-luvulta.

Päärakennuksesta ja sen kaksivaiheisesta historiasta on sivuillamme toisaalla tarkempi kuvaus. Rakentamisvuodeksi on vanhimman painetun tiedon mukaan nyt vakiintunut 1841. Hirsien vuosiluistoihin perustuva dendrokronologinen ajoitus antoi rakennushirsien veistoajankohdaksi 1830–1840. Myös päärakennuksen uudemman rakennusvaiheen historiatiedot täsmäsivät puiden kasvuajankohdasta tehtyyn määritykseen eli rakennusta jatkettiin 1870-luvulla.

Piharakennus on pystytetty isäntäparin eläkeasunnoksi 1880-luvulla. Myöhemmin rakennukseen on lisätty väentupa 1900-luvun alussa ja 1930-luvulla kuisti.

Jyhkeä kivinavetta on rakennettu noin 1880 ja 1952 se laajennettiin arkkitehti Leevi Aarnion piirustuksin nykyiseen asuunsa. Rakennus on kooltaan huomattavan suuri, pituutta 50 metriä ja korkeutta lähes 20 metriä. Yläkerta on avara ja valoisa, sillä se on rakennettu kattorakenteiden varaan ilman kannatinpylväitä.

_DSC6564

Muista vanhoista rakennuksista on jäljellä viljamakasiini 1880-luvulta. Uudempaa rakennuskantaa edustavat kolme vuokrattavaa kesämökkiä, jotka on pystytetty läheisen Hirsjärven rantaan 1970-luvulla.

Ympäristö

Kartano sijaitsee jo 1600-luvulla viljelykseen otettujen pienimuotoisten viljelymaisemien keskellä, Helsinkiin johtavan tien varressa ja läheisen Hirsjärven tuntumassa.

_DSC8029

Puiston puut ovat noin satavuotiaita tammia, lehtikuusia, vaahteroita ja metsälehmuksia. Puiston kunnostamisen yhteydessä kasvillisuus dokumentoitiin ja kaikki merkittävät perinnelajit säästettiin.

Puistossa on havaittu useita mielenkiintoisia lintulajeja mm. harmaapäätikka, pikkutikka, pähkinähakki, kultarinta ja satakieli. Kesämaisemassa Hovilan luomupelloilla tunnelmoivat toisinaan ruisrääkät maaseudun perinteistä äänimaisemaa elvyttäen.