Näyttelyhistoriaa

Ingrid Söderström – Kaupinkulman Maisteri (2011)

Ensimmäisenä toimintavuonna esittelimme tunnetun lounaishämäläisen taiteilijan Ingrid Söderströmin (1898-1974) töitä. Kesänäyttelymme 2011 houkutteli runsaasti vieraita.

Somerolla syntyneen ja siellä eläneen taiteilijan elämänkaareen mahtuivat kotieläinopin ja taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa, maalaustaiteen tutkielmat Eero Järnefeltin oppilaana sekä taiteen jatko-opinnot Pariisissa. Monialainen koulutus johdatti hänet moninaisiin toimiin erämaisen kauniin Heinjärven rannalla, Somerniemen takamailla, Salkolan kylän Kaupinkulmalla.

Taidemaalarina hän sai tilauksia sekä lähiseudultaan että Helsingin ja Tukholman hienostopiireistä. Luomuviljelijänä, juustonvalmistajana ja luomutuotteiden kauppiaana hänelle eivät olleet vieraita mitkään arkiset työt. Pienviljelijä-taidemaalarin omaperäiset oivallukset herättivät ihmetystä jäyhällä maaseudulla.

Söderström oli esiintynyt näyttelyissä v. 1964 Pariisissa ja 1970-luvulla Helsingissä ja Somerolla. Viimeisin näyttelyistä oli taidesalonki Strindbergin muistonäyttely v. 1975, jolloin esillä oli 50 teosta, pääasiassa muotokuvia, mutta myös maisemia ja työkuvia.

Hovilan kartanon näyttelyssä Söderströmin töitä nähtiin ensimmäisen kerran lähes 40-vuoteen. Näyttelyssä oli esillä yli 30 teosta. Muotokuvat esittivät seudulla hyvin tunnettuja henkilöitä usean vuosikymmenen ajalta. Erityisen kiinnostavia olivat Söderströmin lapsimalleista tekemät herkät työt sekä arkiaskareiden tutkielmat.

Näyttelyn aikana saimme lainaksi runsaasti materiaalia Ingrid Söderströmistä: vanhoja valokuvia ja ilahduttavan monta hienoa maalausta yksityiskodeista. Sirkku Kurkikankaan avustuksella teoksista syntyi sopusointuinen kokonaisuus vanhaan ympäristöömme. Vieraamme eläytyivät hyvin vahvasti menneeseen aikaan, kun 1800-luvun kartanon seinillä heitä tervehtivät monet seudun persoonallisuudet.

Tallensimme myös monta mielenkiintoista tarinaa ja kuvausta, joita varsinkin somerniemeläiset meille kertoivat paikkakunnan originellista ”maisterista”.

[abcf-andora-lightbox id=”12133″ template=”gallery”]

Kaija Aarikan elämäntyö-näyttely (2012)

Kaija Aarikka on suomalaisten hyvin tuntema muotoilija. Tunsimme ja tiesimme hyvin hänen somerolaiset juurensa ja myös sen, että kotiseutu Paimionjoen kulttuurimaisemineen, kesätoreineen, Somerniemen metsineen ja erämaisine järvineen ovat olleet hänelle rakkaita, myös luovuuden lähteinä ja sielun maisemina.

Hämmästykseksemme havaitsimme, että Kaijalla ei ole ollut synnyinseudullaan hänen yli puoli vuosisataista taiteilija- ja yrittäjäuraa esittelevää näyttelyä. Yleisenä ilmiönäkin hänen uransa on ollut poikkeuksellinen: matka 1950-luvun alun sääntely-Suomesta tähän päivään on huomattavasti nimellisiä vuosiaan pidempi.

Niinpä ehdotimme Kaijalle ja hänen tyttärilleen näyttelyn järjestämistä. Hän oli ehdotuksestamme ensiksi ehkä vähän yllättynyt, mutta oitis innostunut. Tyttäriensä puolesta, joille näyttelystä aiheutuisi melko lailla työtä, hän ei uskaltanut heti mitään luvata.

Näyttely päätettiin pystyttää. Siitä tulikin Kaija Aarikan laajin näyttely koskaan. Kaikkiaan esillä oli 300 – 400 työtä. Hänen myötään saimme oppia, että taiteilijoiden eniten julkisuudessa näkyvät teokset edustavat vain pientä osaa heidän työstään.

Niinpä saimme esitellä tuttujen pyöreiden puumuotojen ja niiden sommitelmien ohella hyvin laajan hopeakorumalliston, messingin hohdetta, lasin kimallusta ja raudan rauhaisia muotoja. Tietenkin esillä oli myös tekstiilejä, joista nappien ohella kaikki alkoi. Kaijan varhaistöistä saimme lainaksi satoja hääpareja yhteiselle taipaleelle saattaneen vihkiryijyn, vuodelta 1954, Someron kirkosta.

Läsnäolollaan monisatapäinen kutsuvierasyleisö osoitti, että tällaista näyttelyä oli odotettu. “Kaija Aarikka on ilon ja valon lähettiläs”, lausui valtioneuvos Riitta Uosukainen näyttelyn monia näkymiä avaavassa puheessaan.

Kesän mittaan yleisö otti näyttelyn omakseen ja toi tullessaan lukemattomia tarinoita Kaijan elämäntyön vaiheilta. Näyttelyssämme paikallinen perinne ja Kaijan moninainen toiminta Helsingin taide- ja yrityspiireissä kohtasivat toisiaan sopuisasti täydentäen.

[abcf-andora-lightbox id=”12137″ template=”gallery”]

Jukka Rintala – Viivasta Unelmaksi (2013)

Jukka Rintala, Matti Vaskelainen ja Elise Anttinen loihtivat Hovilaan juhlavan ja tyylikkään näyttelyn, näyttelyn, joka muistetaan pitkään. Palkitun muotitaiteilijan luomuksia ja Elisen vaikuttavia kukka-asetelmia ja -koristeita löytyi koko kartanosta: satumaisia hääpukuja kartanon salissa, uudenvuodenjuhlat Daamien salongissa ja My Fair Ladyn Ashtonin hevoskilpailun kukkaispuku neidon kamarissa, kaunis kattaus Hovilan ruokasalissa. Käräjäsalin seinillä ihailtiin taiteilijan upeita maalauksia.

Kesän kohokohtana oli kartanon pihamaalla pidetty Hovilan ensimmäisten kesäpäivien muotinäytös, jonka käsikirjoittajana, koreografina ja juontajana oli taiteilija itse. Kaunis klassinen musiikki säesti upeiden iltapukujen ja tyylikkäiden kesäpukujen kavalkadia katsojien huokaillessa ja jakaessa suosiotaan – kaikin aistein nautittava kesäinen elämys! Verannalla tunnelmoi Helena Paavola selloineen.

Näyttelyn aikana taiteilija oli usein läsnä: milloin esittelemässä näyttelyään ja kertomassa pukujen suunnittelusta milloin pukemassa vierailijoita juuri heille sopiviin asuihin – monta onnellista kävijää vei kotiin monivuotisia luomuksia Hovilan väentuvan myymälästä.

Näyttely asettui hyvin samanhenkisesti vanhan kartanon tunnelmaan – juhlava kokonaiselämys. Yllätyksiäkin löytyi, kosolti: Jukka Rintalan taidekeramiikkaa, maalauksia, Aarikalle ja Marimekolle suunniteltuja pukuja.

[abcf-andora-lightbox id=”12138″ template=”gallery”]

Merkkimiehet Hovilassa – Eero Aarnio Ja Kyösti Varis (2014)

Kesänäyttelyssä esiintyivät kaksi professoria, joiden rohkean lennokkaista ideoista olemme saaneet nauttia jo yli puoli vuosisataa. Heidän työnsä on tallentunut kollektiiviseen muistiimme, jopa tekijöitään voimakkaammin.

Kaikki tietävät pallotuolin, useat tuplakuplan, mutta Dinon, Swanin ja The Treen ehkä vain nykydesignin trendejä seuraavat. Mutta kuka tietää teosten tekijän? Nämä ovat maailmankuulun Eero Aarnion töitä 1960-luvulta 2000-luvulle.

Kaikki tuntevat Finnairin, Alkon, Ingmanin, Iskun, Sammon, SOK:n ja lukuisen muiden tunnettujen yritysten liikemerkit – harva muistaa, kuka on merkkien luoja. Hieman varttuneempi väki muistaa yhteiskunnallisten julisteiden sanoman: Kolaritonta keskiviikkoa, Yksi paukku vaikuttaa kaksi tuntia, Pallo on nyt meillä; tai Porin jazzin ja lukuisien muiden kulttuuri- tai urheilutapahtumien tyylikkäät julisteet. Töiden tekijää eivät kaikki muista – kansainvälisesti palkittu graafikko Kyösti Varis. Julisteita ja liikemerkkejä oli esillä 1960-luvulta 2000-luvulle noin 100.

Merkkimiehet toi raikkaan tuulahduksen 1960-luvulta 2000-luvulle. Monet näyttelyn teemat ovat ikivihreitä. Vanhan kartanon miljöössä julistava 1960-luku loi kiintoisan kontrastin. Vaikkapa näin: maanteiden, tupakan ja voin vaaroista varoittavat julisteet bagarituvan tunnelmavalossa tai Porin jazzia Käräjäsalissa; Eero Aarnion pallotuoli, Ring-tuoli ja tuplakupla 1800-luvun miljöössä – riittävän etäällä olevat täydensivät toisiaan.

Yleisö koki yllätyselämyksiä arkielämäämme kuvittaneiden julisteiden ja liikemerkkien sekä esineiden myötä. Kesäpäivän “tentissä” vireät professorit muistelivat menneitä ja katsoivat tulevaisuuteen.

Avajaispuheessaan ministeri Lauri Tarasti tähdensi, että “Muotoilun ja taiteen tehtävä on puhutella meitä… On tärkeää ylläpitää kansakunnan esteettistä tajua. Näyttely miellyttävässä kulttuuriympäristössä on varmasti elämys kaikille.”

[abcf-andora-lightbox id=”12139″ template=”gallery”]

Unelmia – juhlan taikaa (2015)

Salongit ja kamarit sonnustautuivat tunnettujen tekijöiden kattauksin ja sisustusideoin. Aira Samulin loihti herrain huoneeseen sadun maan. Naisten salongissa Kiira Korven tyylikäs kattaus sai seurakseen luistelijatähden säihkyvät esiintymisasut. Johanna Gullichsenin selkeät, graafisin kuvioin ja hienostunein väriyhdistelmin suunnitellut kankaat ja muut tekstiilit tunnelmoivat vanhan pakarituvan rauhaisassa ympäristössä.

Jukka Rintalan upeat, mielikuvitukselliset kattaukset ja sommitelmat kartanon vanhoissa saleissa yllättivät raikkailla väreillään. Näyttelyn suunnittelijan Matti Vaskelaisen tunnettu, varma ote ja hieno tyylitaju sitoivat näyttelyn tyylikkääksi kokonaisuudeksi.

Kattausten astiastojen, serviettien, kynttilöiden ja kukkien sekä koristeiden lainasta kiitämme Fiskars-Iittalaa, Duni Oy:tä ja SHT-interiöriä. On ollut ilo tehdä yhteistyötä kanssanne!

Avajaispuheessaan ministeri Lauri Tarasti tähdensi, että “Muotoilun ja taiteen tehtävä on puhutella meitä… On tärkeää ylläpitää kansakunnan esteettistä tajua. Näyttely miellyttävässä kulttuuriympäristössä on varmasti elämys kaikille.”

Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa (2015)

Hovilan 1870-luvulla rakennetun kivinavetan yläkerta avattiin näyttelykäyttöön. Navetan avara yläkerta ja rakennuksen laajennus on tehty v. 1952 arkkitehti Leevi Aarnion piirustuksin. Näyttely esitteli 1950 – 60 -lukuja ajan kuvina ja tunnelmina. Sisätilaan rakennetulle pääkadulle ja siltä avautuvalle keskusaukiolle pystytettiin mm. kampaamo, muotihuone, kahvila, huoltoasema, koulu, elokuvateatteri ja tanssilava ajan sävelineen… Näyttely syntyi useiden aikakauden Suomen asiantuntijoiden yhteisvoimin. Pääsuunnittelijana toimi Tuomo Kekäläinen.

Avajaispuheessaan ministeri Lauri Tarasti tähdensi, että “Muotoilun ja taiteen tehtävä on puhutella meitä… On tärkeää ylläpitää kansakunnan esteettistä tajua. Näyttely miellyttävässä kulttuuriympäristössä on varmasti elämys kaikille.”

muistojenkultaa_1

muistojenkultaa_2

muistojenkultaa_3

muistojenkultaa_4

Erik Bruunin klassikoita (2015)

_DSC2037_2

bruun_kattaus

Professori Erik Bruunin julisteet, logot ja muu graafinen tuotanto ovat kaikkien tuntemia. Monet niistä ovat grafiikan klassikoita, mm. Jaffa-julisteet, Norppa-logo ja kotka koko komeudessaan. Uuttakin tuotantoa syntyy yhä vireältä ja pirteän aktiiviselta 89-vuotiaalta graafikolta. Käräjäsalissa oli esillä tunnettuja klassikoita ja muitakin kuvallista ympäristöämme jo 1950-luvun alusta lähtien rikastaneita Bruunin maineikkaita teoksia. Hänen tuotantoaan komeili milloin pirteän värikkäinä milloin harmonisen rauhaisina myös kartanon muissa huoneissa.