Kartano- ja luontomatkat

Järjestämme kartano- ja luontomatkoja Somerolle ja lähiympäristöön. Matkoja voidaan suunnitella esim. yhdistysten, yritysten, suku- tai luokkakokousryhmien toiveiden mukaisesti. Somero sijaitsee maamme vanhimman tien, Härkätien, varrella, jota Somerolla voidaan kulkea jopa 30 km. Tie myötäilee Paimionjokivartta, jonka rannoille ovat sijoittuneet varhaisimmat viljelymaisemamme.

Emäntä Aja Torkkomäki opastaa kartanomatkoilla

Ilmeisesti Someron edullisesta sijainnista ”päätien” varressa ja tuottavien viljelymaiden keskellä johtui, että paikkakunnalle perustettiin poikkeuksellisen runsaasti kartanoita ja vieläpä lasitehdaskin, josta kehittyi 1700-luvulla valtakunnan suurin. Åvikin Lasitehdasta ei enää ole, mutta sen menestystarina on hyvin dokumentoitu.

Kartanot ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki jäljellä ja ne sijaitsevat Härkätien varressa tai sen läheisyydessä. Kartanoista kahteen voi päästä sisään tutustumaan ja niihin on saatavissa myös niiden historiaa valottava opastus.

Kartanon emännän, viralliseksi oppaaksi kouluttautuneen Arja Torkkomäen kertomana Härkätien ja kartanoiden historia herää uudelleen henkiin. Paikkakunnan merkkikohteet, mm. M. A. Nummisen, Rauli Badding Somerjoen, Unto Monosen ja Pentti Nikulan nuoruuden maisemat tulevat tutuiksi. Merkittäviä vierailukohteita ovat myös Chiewitzin paikkakunnalle suunnittelema Someron poltetuista savitiilistä muurattu kirkko, perinnekäsitöiden Pellavakeskus ja keskellä erämaata sijaitseva Hiidenlinna.

www.somero.fi
www.mtervo.fi

Tämän osaston lopussa on esimerkkinä yksi ehdotus retkipäivän ohjelmaksi.

_DSC3509

Luontoretket ja -matkat

Isäntä Matti Torkkomäki

Isäntä Matti Torkkomäki

Luontoretki tai -matka voi suuntautua Somerolla Häntälän notkoihin tai Someron ja Tammelan rajalla sijaitsevalle Torronsuolle.

Noin kahdenkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsee myös Tammelan Liesjärven kansallispuisto perinnemaisemineen. Molempiin puistoihin on helppo tutustua, joko luontotornista, pitkospuureitin tai luontopolun myötä. Liesjärven 1900-luvun alun tunnelmiin tutustuttava Korteniemen metsänvartijatila on vain parin sadan metrin etäisyydellä pysäköintipaikasta.

Luontoretkillä opastaa alueen luonnon hyvin tunteva ja niistä kirjat kirjoittanut ja kuvittanut Matti Torkkomäki. Kohteista on myös saatavissa kuvaesitys.

_DSC4164

Häntälän notkot

Someron kuuluisin luontokohde on Häntälän notkot. Se on muodostunut jääkauden jälkeen veden uurtamana muinaisen merenpohjan savikerrokseen, joka Somerolla on poikkeuksellisen paksu, enimmillään jopa 80 metriä. Jo Suomen maanviljelyn alkuajoista lähtien karja on laiduntanut notkoissa ja sieltä on myös kerätty talviheinää. Niinpä notkot ovat maamme vanhimpia perinnemaisemia. Laidunnus jatkuu yhä ja edustavimmilla paikoilla se on jatkunut yhtäjaksoisesti jopa satoja vuosia.

Myös maisemallisesti notkot ovat Suomessa ainutlaatuiset – yhtä komeita jokilaakson notkomaisemia ei maastamme tapaa muualta. Jääkauden jälkeisen meren läheisyyden ja pitkän laidunnuksen muistona notkojen kasvillisuus on poikkeuksellisen runsas ja monimuotoinen. Keväällä kiurunkannuksia, kevätesikkoja, keltavuokkoja, käenrieskoja ja mukulaleinikkejä, useita lajeja aivan maanpeitekasvin runsaina. Eteläisten lajien vastapainoksi alkukesästä notkoissa tavataan myös pohjoisten jokivarsien kulleroita.

Kesäkuussa niittykasvillisuuden yllä liihottelevat rauhoitetut pikkuapolloperhoset – Suomen runsain esiintymä. Keskikesällä niittykasvit ja laidunmaiden perinnekasvit tulevat loistoonsa. Joukossa on monia harvinaisuuksia. Myös pitkän asutushistorian seuralaisia tavataan, esim. mäkikauraa ja sikoangervoa.

Notkoihin on helppo tutustua luontopolkua myöten. Ne ovat helposti saavutettavissa myös autolla, jolloin notkon esittely voidaan tehdä komean maiseman äärellä. Hyvällä onnella samassa maisemassa on nähtävissä myös laiduntavia eläimiä.

Torronsuon kansallispuisto

Torronsuo on Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suo, noin 2500 ha. Se on myös Suomen syvin suo , turvekerroksen paksuudeksi on mitattu enimmillään 12 metriä. Suolla ja puistoon kuuluvalla läheisellä Talpianjärvellä pesii kymmeniä kurkipareja. Maisemaltaan pohjoiselta näyttävässä maisemassa pesii myös muita pohjoisten soiden lintulajeja. Linnut ovat parhaimmin nähtävissä ja kuultavissa kevät- tai syysmuuton aikaan.

Talpianjärvi oli aikanaan maamme parhaita lintujärviä, mutta umpeenkasvun vuoksi lintukanta on taantunut. Tulevaisuudessa järven pintaa kukaties nostetaan, jolloin se palaa entiseen loistoonsa.

Torronsuon laidalla on 1700-luvun kvartsilouhos, joka syntyi jo mainitun Someron Åvikin lasitehtaan tarpeisiin. Louhoksella on v. 1863 vieraillut myös A.E. Nordenskiöld. Mineralogina hän löysi louhoksesta runsaasti harvinaisia mineraaleja, joiden näytteitä hän lähetti Euroopan museoihin. Pitkospuureitti johdattaa louhokselle. Reitin myötä keidassuon ominaislaatu tulee hyvin selvitetyksi ja sen varrella on myös oppaan tuntema turpeen syvyyden konkreettisesti osoittava mittauspiste.

Liesjärven kansallispuisto

Liesjärven kansallispuisto sijaitsee kauniin erämaajärven rannoilla. Sille ovat tunnusomaisia yli 100-vuotiaat metsät, jollaisia ei enää Etelä-Suomessa tapaa. Myös Kyynäräjärven harjumaisema on miltei kuin Punkaharju pienoiskoossa. Autotien sijasta kahden järven välistä matalaa harjua kuljetaan harjupolkua myöten. Maisemallisesti hieno ja helposti saavutettavissa oleva kohde karun kauniin Tammelan ylängön järvimaisemassa.

Liesjärven puistolle hyvin keskeinen on rauhaisa Korteniemen metsänvartijatila kaikkine 1900-luvun alun rakennuksineen ja tervahautoineen kauniissa rantamaisemassa. Tilan vähäiset metsäpellot jylhien puiden lomassa ovat yhä käytössä. Niillä viljellään vanhoin työmenetelmin mm. perinneruista, -kauraa ja osa pelloista on laidunnettuja. Laitumilla käyskentelevät yhä hevoset, lehmät, lampaat ja vuohet. Pihapiirissä pitää komentoa kukko kanakatraineen.

Korteniemessä järjestetään kesäaikaan mm. elonkorjuu- ja pellavan käsittelytalkoita. Niihin voi osallistua tai käydä vain katsomassa. Talkoopäivinä savusauna on lämmitetty ja tuvassa on yleensä saatavilla kahvia, ja perinteisiä leivonnaisia.

Vanhaa metsää on nähtävissä jo Korteniemeen pysäköintipaikalta johtavan kävelytien varressa. Ahonnokan luontopolun, alle 1 km, myötä metsään voi tutustua lähemmin. Tarjolla on myös pidempiä retkivaihtoehtoja.

Ohjelmaehdotus Someron retkipäivälle

Klo 9.00 saapuminen Somerolle: aamukahvit Someron Pellavakeskuksessa. Esillä yli 130 yrittäjän töitä sekä Elixi Oilin tuotteita. Elixi on Suomen johtava pellavaöljyn jalostaja www.pellavakeskus.fi.
Mahdollisuus pieneen pellavaöljyn teollista valmistusta käsittelevään esitykseen.

Klo 10.30 matka jatkuu Paimionjokea myötäilevää Ihamäen tietä Hirsjärvelle. Matkalla Pentti Nikulan synnyinkoti, Vanhalan ja Hirsjärven kartanot, jääkärieversti Schaumanin perustama jääkäripuisto, Österkullan ja Viikin sivukartanot, Hirsjärven ylittävä Viikin silta sekä Seeterin kartano. Helsingintielle eli vanhalle 2-tielle päästyämme ohitamme Rauli Badding Somerjoen kioskin ja saavumme Hovilan kartanoon lounaalle. Kartanoesittely ja lounas. www.hovilankartano.fi

Hovilan päärakennus on rakennettu 1841 ja kivinavetta 1870-luvulla. Navetan avara yläkerta on noin 1000 m2 ja 1950-lukuiseksi puurakenteeksi hämmästyttävä, näkemisen arvoinen.

Tutustutaan kivinavetan yläkerrassa 1950 – 60 -lukuja esittelevään Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa -näyttelyyn. Ajan kuvina sisätilaan rakennetun pääkadun varrella mm. kampaamo, Union-huoltoasema, koululuokka, keittiö, lastenhuone, elokuvateatteri, 60-luvun Mainos-tv ja tanssilava ajan sävelineen…

Kahvikupposen kera voidaan nauttia myös isännän luontokuvaesityksistä (esim. Häntälän Notkoista, lähiseudun kansallispuistoista Torronsuosta tai Liesjärvestä ). Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus tilata talon historiaa ja restaurointia valaiseva kartanoesittely. Heinäkuussa päärakennuksen saleissa ja kamareissa on esillä tunnetun taiteilijan muistonäyttely. Näyttelyn teeman ja taiteilijan julkistamme myöhemmin.

Klo 13.00 suunnataan Hämeen Härkätien kartanokierrokselle. Oppaan mukaansa tempaavan esityksen myötä maamme ensimmäinen ”vallan tie”, Härkätie, alkaa elää sekä nykyisyydessä että menneisyydessä. Tapaamme maisemassa useita Someron kartanoita: pysähdymme komean Lahden kartanon pihalle ja ohitamme Åvikin, jossa sijaitsi aikoinaan Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Långsjön kartanon vaahterakujan jälkeen suuntaamme Jurvalan kartanoon, Kaija Aarikan synnyinkotiin. Paluumatkalla poikkeamme Paimionjoen toiselle puolelle ja ihailemme Kimalan ja Avellanin kartanon kodikkaita pihapiirejä.

Klo 13.40–15 saavumme Härkälän kartanoon www.harkalankartano.fi iltapäiväkahville. Muistoja ja historiallisia näkymiä avaava päiväohjelma päättyy klo 16.30, jolloin suunnataan kohti kotia.